|
Vuonna 1908 perustettu Karkkilan Työväen Näyttämö on yksi Suomen vanhimmista harrastajateattereista. Sadan vuoden aikana Näyttämö on valmistanut näytelmiä laidasta laitaan, vanhoista klassikoista moderneihin farsseihin ja paikallishistoriasta poliittisiin satiireihin.
Tarkempi esittely.
Tulossa:
Oscar Wilde : Salome
ohjaus: Mika Nikander
Maaliskuussa 2010 saa Karkkilasalissa ensi-iltansa uusin produktiomme, Oscar Wilden Salome-näytelmä. Jukka Salmi on kääntänyt näytelmän Karkkilan Työväen Näyttämölle Wilden alkuperäisestä ranskankielisestä versiosta. Tämä produktio onkin hyvin haastava ja kiehtova ja noudattaakin siten Näyttämön perinteitä valita hieman valtavirrasta poikkeavia näytelmiä.
Wilden Salomen tarina perustuu Salomen myyttiin ja osittain myös Raamatun kertomuksiin. Näytelmä kertoo Juudean hallitsian Herodes Antipaksen juhlista, joissa tämän tytärpuoli, Salome, tanssi isäpuolensa pyynnöstä seitsämän hunnun tanssin. Palkkioksi tanssistaan Salome haluaan vesisäiliöön vangitun Johannes Kastajan eli Jokhanaan pään. Tärkeä rooli on myös Salomen äidillä, kuningatar Herodiaksella, jonka brutaalin demoninen hahmo hallitsee näytelmän tapahtumien etenemistä.
Salome-näytelmän ensi-ilta oli Pariisissa 1896. Salome on näytelmänä niin maailmalla kuin Suomessakin jäänyt Richard Straussin samannimisen oopperaversion (1905) varjoon. Salomea on toki Suomessa näytelmänäkin esitetty. Kansallisteatterissa 1906 laitoksen silloinen johtaja Jalmari Hahl ohjasi näytelmän Jussi Snellmanin käännöksenä, pääroolissa Elli Tompuri, joka esitti Salomea myös omilla kiertueillaan 1920-luvulla. Myöhemmin lausujana tunnettu Tompuri pitää muistelmissaan Salomea merkittävimpänä näyttämötyönään. Turun kaupunginteatteri tarttui aiheeseen vuosisadan puolivälissä, nimiroolia Turussa esitti tuolloin nuori Marja Korhonen. Teatterikorkeakoulun Tikapuuteatteri tulkitsi Salomea puolestaan 1980-luvun alussa.
Salome-aihe on kautta aikojen kiehtonut eri taiteenaloja. Wilden lisäksi Gustave Flaubert käsittelee aihetta vuonna 1877 ilmestyneessä novellissaan Herodias . Richard Strauss perusti Dresdenissä 1905 kantaesitetyn oopperansa Wilden näytelmän saksalaiseen käännökseen ja ranskalainen säveltäjä Jules Massenet käytti vuonna 1881 valmistuneen Herodiade-oopperansa pohjana puolestaan G. Flaubertin novellia.
Tanssitaide on käyttänyt Salomea aiheenaan myös runsaasti.. Mihail Fokinin Salome-baletti kielettiin vuosisadan alun Pietarissa, kun nimiroolin tanssinut Ida Rubinstein oli Leon Bakstin puvustama liikaa Marinski-teatterin kenraaliharjoituksessa istuneelle yleisölle. Muita baletteja ovat mm Florent Scmittin baletti vuodelta 1907 ja tanskalaisen koreografin Flemming Flindtin versio vuodelta 1978.
Salomen seitsemän hunnun tanssi on herättänyt kohua koko olemassaolonsa ajan. Aino Ackte kohahdutti Pariisia ja Lontoota tanssimalla oopperassa kohtauksen aistillisen alkuvoimaisesti vuosisadan alkukymmeninä. Hän oli tyylissään suuresti aikaansa edellä, myöskään ei ollut vielä tuolloin tavallista että oopperalaulaja tanssii kohtauksen itse. Karita Mattila sai aikaan suuria otsikoita 2000-luvun tulkinnallaan New Yorkin Metropolitan-oopperassa.
Filmillä Salome on nähty useasti, ensin vuoden 1923 mykkäelokuvassa, 1950-luvulla Rita Hayworthin tulkitsemana, 1988 Ken Russelin Salome`s Last dance –elokuvassa ja 2002 Carlos Saura teki Salomesta flamenco-elokuvan. Uusimmassa filmissä, Visagé vuodelta 2008, näyttelee mm. ranskalainen elokuvan tähti Fanny Ardant.
Salomea ovat käsitelleet runoissaan mm. Nick Cave 1988 ja lauluissaan mm. Andrew Lloyd Webber 1993 ja Pete Doherty 2007.
Karkkilan Työväen Näyttämön tulkinnassa Herodes on heikko ja harhainen hallitsija, joka on joutunut vastuuseen liian paljosta ja sortuu huumeisiin ja insestiin. Kuningatar Herodias on omaisuuksillaan hallitseva, sivistymätön ja vyöryvä, kaiken saaneen ja kokeneen naisen irvikuva, jonka raha ja seksi on polttanut tyhjäksi julmaksi kuoreksi. Mika Nikanderin ohjauksessa nousevat esille myös nykypäivän uskonkiihkoilijat ja järjestäytynyt terrorismi. Suuren vallan diplomaatti Tigellinus kokee matkansa pään työmatkallaan itämaisten tuhottarien käsittelyssä. Nuoren Narrabothin ja Herodiaan palvelijan puhtaat tunteet kuolevat tässä maailmassa heti alussa, tai ovat syntyneet jo kuolleina. Nuori ja kokematon Salome syrjäytyy oikeasta elämästään huomatessaan, ettei hänen viehätysvoimansa vaikutakaan hengelliseen profeettaan. Toteuttaessaan heräävät eroottiset haaveensa hän ottaa mallia rappiollisista vanhemmistaan. Oman todellisen minän ja sen vajavaisuuden kieltäminen johtaa Salomen tuhoon.
VAIN KUUSI ESITYSTÄ!
Ensi-ilta pe 5.3.2009 klo 19.00
| la |
6.3.09 |
klo 19.00 |
| pe |
12.3.09 |
klo 19.00 |
| la |
13.3.09 |
klo 19.00 |
| pe |
19.3.09 |
klo 19.00 |
| la |
20.3.09 |
klo 19.00 |
rooleissa:
Salome: Anne Koivunen
Herodias: Kirsi Kahela
Herodes: Kari Mäkilä
Herodiaan palvelija: Sari Kerha
Jokhaanaan: Sami Hämäläinen
Tigellinus: Seppo Kerha
1. Sotilas: Lari Karisalmi
2. Sotilas: Juha Pellinen
Narraboth, nuori Syyrialainen: Jussi Laurila
Juutalaiset: Katri Kettunen, Rauni Akkanen ja Mari Niska
Nasaretilaiset: Erkki Vendelin ja Seppo Kataja
Nuubialainen: Outi Sundberg
Kappadokialainen: Elina Sundberg
Salomen palvelija/Kuolema: Hanne Saarinen
Orjia, palvelijoita: Minea Mitrunen, Veera Vendelin ja Elisabet Pahk
Ohjaus: Mika Nikander
Koreografi: Virpi Tummavuori
Tuotanto: Virpi Lepistö, KTN
Lavastus: Jukka Salmi ja Pertti Salmenjoki
Puvustus: Tuula Takanen
Maskeeraus: Marianne Laine, Mika Nikander
Ompelu: Helena Hakala, Seija Korhonen, Elina Sundberg, Eeva Savolainen, Mari Niska, Airi Koivunen, Katri Kettunen, Sari Kerha
Valokuvaus: Eeva Savolainen
Äänet: Lasse Tuomi
Valot: Mauri Oku Toropainen
Kuiskaus: Aila Liljegren
Juliste ja käsiohjelma: Anni Savolainen
Liput 15 euroa
Tiedustelut 0400-945823
Karkkilasali, Huhdintie 1
Tulevaa ohjelmistoa:
Kesäkaudella 2010: Rosvo Roope-musikaali
Syyskaudella 2010: runoista koostuva esitys
Juhlavuoden 2008 ohjelmistoa:
28.3. julkaistiin Näyttämön historiikki.
Historiikin on toimittanut Marja Holli ja taittotyöstä vastaa Hannu Savolainen / Studiohansa.
Työryhmään ovat lisäksi kuuluneet Marjut Haag ja Arto Tuomi.
Kuvia julkaisutilaisuudesta.
Konsertti täynnä nostalgiaa!
Legendaariset Suorelan sisarukset, sopraano Anneli Terri ja mezzo Aila Laurila, sekä trubaduuri ja kitaristi Toshitake Shinohara pitivät su 30.3. lauluillan Kansantalon salissa.
1980- luvulla paljon yhdessä esiintyneet taiteilijat olivat koonneet ohjelmistonsa rakkaimpia laulujaan. Illan juonsi ja pianosäestyksistä vastasi Mika Nikander.
Kuvia
Karkkilan Työväen Näyttämö 100 vuotta Juhlanäyttely
Karkkilan kirjaston näyttelytilassa pidettiin 27.10-21.11.2008 näyttely, jossa sai tutustua teatterin historiaan. Näytteillä oli vanhoja pukuja, julisteita, rekvisiittaa ja valokuvia. Vanhimmat säilyneet näytelmien pääkirjat ovat 1910-luvulta ja julisteet ja puvut 1920-luvulta.
|
